American Bully Kennel Club (ABKC) on laatinut rotumääritelmän amerikanbullyn ulkomuodolle: https://abkcdogs.net/breeds/breed-1/ . 

 

Yleistä rodun terveydestä:

Tyypillisiä rodussa esiintyviä vikoja ja sairauksia:

• Lonkkaniveldysplasia (HD)
• Kyynärniveldysplasia (ED)
• Patellaluksaatio
• Polven ristisidevauriot
• Perinnölliset selkämuutokset (esim. spondyloosi, degeneratiivinen myelopatia eli DM, nikamaepämuodostumat eli VA)
• Allergia ja atopia
• Brakykefaalinen oireyhtymä (BOAS)
• Silmäsairaudet (esim. harmaakaihi eli katarakta, cherry eye eli kirsikkasilmä, PRA eli progressiivinen retina atrofia)
• Sydänsairaudet (esim. dilatoiva kardiomyopatia eli DCM)
• Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
• Ataksia eli pikkuaivojen rappeuma
• Henkitorven ahtauma eli hypoplasia

 

Lonkkaniveldysplasia (hip dysplasia, HD) eli perinnöllinen lonkkanivelen löysyys on yleinen sairaus etenkin suurikokoisilla, raskailla koirilla. Kun reisiluun pää ja lonkkamalja eivät ole riittävän tiiviisti toisiaan vasten, aiheuttaa epänormaali paine tyypillisesti nivelrikkomuutoksia.

Rodulle on Suomessa yleisimmin käytössä FCI:n kansainvälinen lonkkaniveldysplasian arvosteluasteikko:

A = Ei muutoksia

B = Lähes normaali

C = Lievä dysplasia

D = Kohtalainen/keskivaikea dysplasia

E = Vaikea dysplasia

 

Kyynärniveldysplasia (elbow dysplasia, ED) eli kyynärnivelen kasvuhäiriö ja sen yleensä aiheuttama nivelrikko invalidisoivat koiraa usein esim. lonkkien nivelrikkoa pahemmin koirien etupainoisuudesta johtuen. Kyynärnivelet arvioidaan Suomessa yleisimmin IEWG:n (International Elbow Working Group) arvosteluasteikolla seuraavasti:

0 = Ei muutoksia

1 = Lievät muutokset

2 = Kohtalaiset muutokset

3 = Voimakkaat muutokset

 

Ristisidevaurio on voimakkaasti perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa polvinivelen löystymistä ja lopulta nivelrikkoa. Altistavia tekijöitä ovat etenkin takajalkojen puutteellinen kulmautuminen, lonkkaniveldysplasia ja polvilumpioluksaatio, sillä ne aiheuttavat lisärasitusta ristisiteille. Suurin osa ristisidevaurioille altistavista tekijöistä liittyvät suoraan koiran rakenteeseen tai muihin sairauksiin, joten sairauden perinnöllisyydestä johtuen ristisidevaurion takia operoitua koiraa ei saa käyttää jalostukseen ja jalostuskoirien hyvään rakenteeseen tulee kiinnittää huomiota. Jos koiraa on jo käytetty jalostukseen, on sairausriski otettava huomioon jälkeläisten jalostuskäyttöä suunnitellessa.

 

Spondylosis deformans eli spondyloosi (SP) on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai siltoja. Spondyloosi on tyypillinen löydös etenkin ikääntyneillä koirilla, mutta spondyloosimuutoksia todetaan myös nuorilla koirilla. Spondyloosi on etenevä sairaus, joka aiheuttaa eriasteista oireilua, kuten selkärangan liikeradan pienentymistä, mikä näkyy koirassa jäykkyytenä. Muita tyypillisiä oireita ovat ontuminen, hyppäämishaluttomuus ja epämääräiset selkäkivut, joskin jopa neurologiset oireet ovat mahdollisia luupiikkien sijainnista riippuen. Kipuoireet helpottuvat usein kun luutuminen etenee täydeksi sillaksi.

 

Degeneratiivinen myeloparia (DM) on parantumaton, hiljalleen etenevä selkäydinrappeumasairaus, joka periytyy autosomaalisena resessiivisenä ominaisuutena. Yleensä ensimmäiset oireet alkavat 6-9 ikävuoden jälkeen, mutta tauti voi puhjeta myös nuoremmalla iällä. Tautiin ei tyypillisesti liity kipuoireita. Tavallisia ensioireita ovat epävakaa kävely, koordinaatiohäiriöt, huojuminen ja vapina, mutta myös virtsaamis- ja ulostamisongelmia voi esiintyä. Taudin edetessä koiran takapää halvaantuu, mutta halvaustila voi edetä myös etujalkoihin.

 

Nikamaepämuodostumia (vertebral anomaly, VA) tavataan yleisimmin roduilla, joilla esiintyy ns. korkkiruuvihäntää. Pahimmillaan koko selkäranka voi olla korkkuruuvihäntään liittyen epämuotoinen. Jos epämuodostuneet nikamat painavat selkäydintä, saattaa koiralla esiintyä kipuoireita tai neurologisia ongelmia.

 

Yleisin allergian muoto koirilla on atopia, joka on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus. Atopia ilmenee kutinana, ihon raapimisena ja punoituksena sekä turkin hilseilynä ja huonokuntoisuutena. Atopiaan liittyy usein toistuvia ihon bakteeri- ja hiivatulehduksia, sillä immuunivaste ja ihon muodostama suojakerros ovat atoopikoilla heikompia kuin terveillä koirilla. Atopialle on tyypillistä aaltoileva, kausittain paheneva taudinkulku etenkin sairauden alkuvaiheessa. Ruoka-aineallergiat ovat koirilla atopiaa selvästi harvinaisempia, mutta jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voi olla syytä epäillä ruoka-aineallergiaa. Diagnostiikan vaikeutta lisää se, että koiralla voi olla sekä atopia että ruoka-aineallergia.

 

Brakykefaalinen oireyhtymä (brachycephalic obstructive airway syndrome, BOAS)  eli lyhytkuonoisten hengitystieoireyhtymä altistaa koiran vakaville terveysongelmille. Liian lyhyt kuono aiheuttaa hengitys- ja lämmönsäätelyjärjestelmän oireita, kuten hengitys- ja nukkumisvaikeuksia, kuorsaamista, yskää, pyörtymistä ja voimakasta läähätystä. BOAS on vahvasti sidoksissa hengitysteiden anatomisiin poikkeavuuksiin, kuten ahtaisiin sieraimiin, pitkään ja paksuun pehmeään kitalakeen sekä henkitorven ja keuhkoputkien vajaakehitykseen. Brakykefaalinen rakenne on periytyvää, joten tärkein keino ehkäistä oireyhtymää on jalostus, jolla tulee tähdätä rodunomaiseen, tarpeeksi pitkään kuonon rakenteeseen.

 

Rodussa esiintyy DVL2-geenivirhettä, joka aiheuttaa etenkin korkkiruuvihäntää ja häntämutkia sekä lyhyttä kuonoa. Alkuperäisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa (2018) esitettiin lisäksi, että geenivirheellä saattaa olla merkitystä selkänikamien ja kallon kehitykseen sekä sydänterveyteen. DVL2-geenivirheeseen liitettyjen ongelmien vuoksi kaikki epänormaalin, rotumääritelmän vastaisen hännän omaavat yksilöt tulee sulkea pois jalostuksesta.

Linkit tutkimuksiin:

https://journals.plos.org/plosgenetics/article?id=10.1371/journal.pgen.1007850

https://link.springer.com/article/10.1007/s00439-021-02261-8